Puhetta tasa-arvosta, kirjoittanut Kim Sjöström (lib.)

 

Avioliittotasa-arvo ei sovi kaikille ihmisille, vaan monet heistä purkavat esille ahtaita mielipiteitään.

Näissä on näyttänyt olevan niin monia joiden vanhempien parisuhde on ollut pahasti ongelmainen, ja monia joiden oma parisuhde on ollut kestämätön.

Tulee ihan vaikutelma että parisuhde- tai kasvuympäristöongelmaisuus on taustana kun jotenkin atavistisesti joko yritetään jälkikäteen kunnostaa epäkuntoisia heteroparisuhteita omassa elämässä tai yritetään kostaa muille että omassa perheessä jokin heteroparisuhde ei luonnistanut.

Aivan toisten ihmisten välisten parisuhteiden tuhoaminen tai hankaloittaminen ei kuitenkaan, ei tietenkään, ole minkäänlainen toimiva keino saada kuntoon omia parisuhdekuvioitaan tai vanhempiensa jo tuhoutunutta parisuhdetta.

 

Sukututkimuksissa olen tämän tästä saanut aineistoa kurjaksi käyneistä heteroparisuhteista sadoissa tutkimissani perheissä ja monissa tapauksissa saman perheen jo edellisissäkin sukupolvissa. Kun nyt avioliittolain muutos oli kansalaiskeskustelussa ja sen hyväksymisen jälkeen on kansalaiskeskusteluissa näkynyt itkupotkuraivareita tulosta vastaan, minulle kertyi näyttöaineistoa monista ketkä vastustavat lain muutosta avioliittojen tasa-arvoisuuden hyväksi. Yhdistettynä aiempaan aineistooni mitä tietämieni tällaisten perheistä ja parisuhteista on jo pitkään ollut hallussani, minulle alkoi näyttäytymään kuvio että homojen avioliitto ei näytä rassaavan niitä ihmisiä juurikaan joilla vanhempien ja oma heteroparisuhde on ok, mutta sen sijaan mielipiteensä julkituoneista vastustajista paljolti löytyy ongelmia vanhempien parisuhteen kestävyydessä ja usein myös tällaisen omassa heteropariutumisessa.

Ne psykologit eivät taida ihan väärässäkään olla, jotka ovat jo vuosikymmeniä edustaneet näkemyksiä että rikollisuuden ja ongelmaisuuden juuria on lapsuudessa.

Vastustajia ja näiden autenttisia mielipiteenpurkauksia on ihan viime kuukausina näkynyt paikallislehtien yleisönosastoissa, blogiavaruudessa, omissa facebook-profiileissaan, jne. Somessa on valtavan paljon vastustajien itse esille dokumentoimaa todistusaineistoa heidän vastustuksestaan ja sen perusteluina esittämistään tunteenpurkauksistaan.

Ajattelin ensin kirjoittaa ison joukon case-esimerkkejä monista sukututkimuksissa kertyneistä tuonsuuntaisista tiedoista, mutta päätin jättää ne mahdollisesti johonkin tutkimusraporttiin ja liitteistön puolelle. Eipä yksi blogikirjoitus voi kaikkea informaatiota mahduttaa kuitenkaan.

 

Henkilön ahdasmielisyys siis korreloi vahvasti tämän perheessä heteroparisuhteen ongelmaisuuden kanssa.

Merkittävä kysymys nousee, jos korrelaatio johtuu syy-seuraussuhteesta:

onko henkilön oma ahdasmielisyys seurausta koetuista, jo lapsuuden traumoistakin, heteroparisuhteen ongelmista; vai

onko ahdasmielisyys, perinnöllisenäkin ominaisuutena, pikemminkin syynä että perheessä jo edeltävän sukupolven heteroparisuhde ja sitten omakin parisuhde ovat ongelmaisia ja hajonneita.

Onhan ahdistunut ja ongelmainen mielentila, jatkuvine ahdingon kokemuksineen, itkupotkuraivaritaipumuksineen ja muine kiukutteluineen, hinku pakottaa toisia perheenjäseniä (kuten parisuhdekumppania) tottelemaan ahdasta mieltä, luontainen alistavuus ja ahdasmielisyys, jne, reseptejä joihin melkeinpä mikä tahansa parisuhde kaatuu ennemmin tai myöhemmin, ja jollaisen takia perhe-elämä on parisuhteen vielä jatkussakin kovin ongelmaisen ja vastenmielisen tuntuista.

Tällainen käytös uusintaa jo kasvuympäristönkin takia itseään perheen myöhemmissäkin sukupolvissa. Perheessä omaksuttu malli, edellisen sukupolven antama esimerkki. Ja taipumukset tuollaisiin ahtaisiin suhtautumisiin ja käyttäytymisiin lienee myös ainakin osin perinnöllistä.

 

Alistavuushinkuisuus-mekanismin kautta näyttäisi homojen avioliittojen vastustaminen ja taipumus omaan alistavaan avioliittoon, olevan korrelaatiossa keskenään. Yhtäältä, alistavuutta luontaisesti haluava heteroparisuhteen osapuoli vastustaa luontaisesti heteroparisuhdekumppanien välistä tasa-arvoisuutta avioliitossa ja haluaa heteroparisuhteen todellisuudessa muodostuvan muinaisaikaiseksi suunnilleen omistussuhteeksi. Toisaalta, hyvin monet tällaiset alistavan heteroparisuhteen tahtojat näyttävät olevan homoavioliittojen tasa-arvoisuuden (siis 'tasa-arvoisen avioliittolain') vastustajia, aina itkupotkuraivareihin saakka.

Tässä mielessä, moni homoavioliiton vastustaja on useasta tarkastelukulmasta avioliittotasa-arvon vastustaja.