Minun kirjoittamani elämäkertateksti ilmestyi sukukirjassa

Oili Virtanen ym (toim): Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit

niteessä: Uskin suvut I:3, sivu 1631 (taulu 10925) ja sivu 1813 (taulu 12133), Uskin sukuseura, 2014, 3 nidettä;

seuraavan sisältöisenä:

(varoitus:  teksti on detaljipitoista ja ehkä kiinnostaa vain harvoja)

 

 

......Syntynyt 6.7.1938 Kymi. Kuollut 12.7.1996 Vehkalahti. Pankinjohtaja.

Sjöström on kirjoittanut:  Martti oli luonteeltaan ja toiminnaltaan aika samanlainen kuin äidinisänsä Anders Ville: tunnollinen ja taloudellinen. 'Jyväjemmarin' perusluonne. Eipä ihme, että hänestä tuli pankkimies. Aikakausi kun oli jo eri kuin Villen nuoruudessa, Martilla oli etunaan kaupallinen koulutus. Vanhoilta naapureilta on kertynyt muisteluja, että poikasena Martti oppi kirjat ja läksyt nopeasti ja vaivatta, näki mistä niissä on kyse, sekä osasi aikuistenkin kanssa keskustella lukemistaan kiintoisista asioista. Niinpä hän sitten teini-ikäisenä suoritti useampiakin oppikoululuokkia suoraan tenttimällä.

Syntyi Kymissä, Tiutisen tehtaalaisyhdyskunnassa. Lapsena Martti asui suurimman osan ajasta Kymin Marinkylässä jonne hänen äitinsä oli perustanut K-kaupan. Vuosina 1952..58 he asuivat osaksi myös Vehkalahden Salmilla etenkin kun siellä oli äidinisä Villeltä peritty sukutila hoidettavana. Vuonna 1959 perhe asettui Saksalaan josta oli ostettu Taimilan omakotitalo. Suoritti Kotkan kauppaopiston 1959..61. Martti perusti oman kodin (vuodesta 1963) Vehkalahden Salmille, vanhaan Marttilan kantatilan 1900-luvun alussa rakennettuun sukutaloon jota hän laajensi ja uudisti. Vuodet 1974-80 perhe asui silloisen Kuusankosken Voikkaalla, kun Martilla oli pankinjohtajan paikka siellä. 1981-94 Salmilla sukutalossa. Eläkevuosinaan Martti hankki rivitaloasunnon jossa asuivat vuodesta 1994. Heinäkuussa 1996 Martti menehtyi pienestä leikkauksesta lähteneeseen veritulppaan.

Martti harrasti erityisen paljon kalastusta, sekä jonkinverran metsästystä. Sorsasti ja kävi hirvimetsällä: Valkealan Oravalan porukkaan pyydettynä, ja Saksalan-Reitkallin porukassa, sekä perustamassaan Vehkalahden Salmin porukassa. Veneily ja kalastus olivat hänelle kuitenkin vielä metsästystäkin tärkeämpiä.

Martti piti rakentamisesta ja nikkaroinnista. Hän oli nuorena hankkinut myös puusepän ammattitaidon. Ehkä senkin myötä että isänisä Evert ja isä Arvi olivat nikkaroijia. Kesähuvilalla Martti rakensi ja rakennutti 'joka vuosi' 1970-luvun mittaan, milloin saunaa, lisätilaa, takkahuonetta, laitureita, venehuonetta...

Martti piti matkailusta pohjoismaissa joiden kieliä hän osasi, sekä myöskin Kreikassa, jonne siteet olivat alunperin syntyneet lankomiehen perheen luokse vierailemisesta.

Martin työura oli Yhdyspankissa: Pohjoismaiden Yhdyspankin prokuristi ja kamreeri 1962-1974 Kotkansaarella ja sittemmin Karhulassa, Suomen Yhdyspankin Voikkaan konttorin johtaja 1974-1980, ja Suomen Yhdyspankin Sunilan konttorin johtaja Kotkassa vuodesta 1981 kunnes jäi eläkkeelle.

Martti oli asiantuntevasti mukana monenmoisten kiinteistöjen hallinnoinnissa. Metsätiloja. Rantakaavoituksen teettämistä. Puutarhaviljelystä. Pankinkonttorin tilojen peruskorjaus ja laajennus.

Martin luottamustehtäviä ym: 1965 Vehkalahden Salmin Metsästäjien perustajajäsen sekä asiakirjojen laatija yhdistysrekisteröinnissä ja metsästyslupahauissa, Vehkalahden Salmin kalastuskunnan esimies useita vuosia 1970-luvulla, Lions Club Voikkaa 1976-80, Vehkalahden manttaalikunnan varapuheenjohtaja 1985-87. (Elämäkertatiedot kirjoittanut: Sjöström). — Puoliso....

 

 

Tämän elämäkerran minä kirjoitin tiedostojeni päiväysten mukaan alkuvuonna 2011 tai vähän sitä aiemmin.

Nyt keväällä 2014, Uskin sukuseura julkaisi sen ensimmäisessä teoksessaan. Sukukirjan julkistamistilaisuus oli 17.5.2014 Haminan Ruissalossa, Vehkalahti-salissa.

Että tällaista minä muistan edesmenneestä isästäni.

 

Kotitalo:

VillenTalo.jpg

Ilmakuva talosta, tontista ja ulkorakennuksista: Talo rakennettu Martin äidinisän Villen (1867-1949) aikana ja Martti rakennutti laajennukseksi siiven (laajennusosa ei näy juuri ollenkaan kuvassa, vaan jää valkean talon taakse. Laajennusosassa eli siivessä on huone joka oli minun oma huoneeni).