Pankkitoiminnankin pitäisi toimia omillaan ja vastata tappioistaan.

Tätä edellyttää rehellinen markkinatalous. Minun mielestäni. Aika vastakkaista on se, että pankkitoiminnan tappiot sosialisoitaisiin. Valitettavaa on että esimerkiksi Kokoomuspuolue haluaa sosialisoida pankkien tappiot. Tosin kokoomuslaisten se suhtautuminen ei ole mikään täysi yllätys, sillä Kokoomushan on korruptiivinen konservatiivipuolue ja todellisuudessa sabotoi rehellistä markkinataloutta aina silloin kuin heidän etuoikeuksia rakenteleva korruptiivinen favoritisminsa (crony capitalism) ohjaa rahavirtoja ja etuja heidän omille taloudellisille verkostoilleen.

 

Kreikan velkojen suhteen korruptiiviset konservatiivit kuitenkin yhdessä monien sosialistien kanssa pelastelivat jopa elinkelvottomia pankkeja ja ottivat eurooppalaisten valtioiden riskille näiden lainat Kreikan valtiolle.

 

Menettelystä on sekin seuraus, että markkinatalous ei toiminut. Huonosti asiansa hoitaneetkin pankit pelastettiin, jolloin ne pääsevät jatkamaan totuttua huonoa asiainhoitoaan. Terve markkinatalous olisi jo karsinut ne. Markkinatalouden toimivuuden eräs perusedellytys on, että kehnoa arvostelukykyä osoittaneet yritykset kaatuvat, jolloin talous kokonaisuutena ottaen menee eteenpäin terveempänä ja kehittyneempänä. Silloin kun pelastetut kehnot yritykset ovat suuria, tämä pelastaminen on erityisen vahingollista markkinatalouden kehittymiselle. Muun muassa lisää moraalikatoa siellä missä moraalikadosta ja arvostelukyvyttömyydestä on pitkällä tähtäimelläkin suurinta vahinkoa, eli suurta taloudellista valtaa käyttävien yritysten johtoportaissa.

 

Jos Kreikan valtionvelkoja ei olisi konvertoitu pois suurpankeilta, eli pelastettu pankkeja, siinä tapauksessa muutama kymmenenkin prosenttia eurooppalaisesta pankkisektorista olisi kaatunut elinkelvottomuuteensa ja heidän kehnoimmat johtajansa olisivat menettäneet asemansa. Tämä olisi ollut varsin myönteistä markkinataloudelle. Ja osa pankeista, oletettavasti valtaosa, olisi selvinnyt jotenkuten mutta terveesti tappiot kärsineenä, ja niiden johtoporras olisi ottanut huomioon saamansa kokemukset. Euroopan pankkisektori olisi siis nähdäkseni jatkanut ihan riittävän elinkelpoisena, kokonaisuutena ottaen. Näin olisi pitänyt antaa tapahtua rehellisessä markkinataloudessa.

Suomen silloinen hallitus, kuuden puolueen hallituskokoonpano, ei tehnyt näin, vaan teki mielestäni väärin. He (kokoomus, rkp, vihreät, vasemmistoliitto, demarit, kristilliset) ovat tuhonneet markkinataloutta ja sosialisoineet. Kokoomus ja RKP eivät ole terveen markkinatalouden puolueita. Ne toimivat kuin favoritistiset mafiat. Heidän kapitalismiaan kutsutaan cronyismiksi.

 

Suomen ei olisi pitänyt lähteä rahoittamaan kehnoja eurooppalaisia pankkeja ottamalla hoitoonsa jotakin Kreikan valtionvelkoja.

 

 

Kim Sjöström, Liberaalisen puolueen ehdokas

 

 

Tietojeni mukaan eräs Kreikan itsensä valtiontaloutta pahasti rasittava asia on heikko veronmaksumoraali Kreikassa. Käsitykseni on, että eräs merkittävimmistä syistä heikkoon veronmaksumoraaliin Kreikassa on sikäläisen vahvan kirkon, Kreikan ortodoksisen kirkon, jatkuvasti tekemä moraaliton verojen kiertäminen ja etuoikeuksien kahmiminen. Todellisuudessa Kreikan ortodoksisen kirkon laitokset ja elimet harjoittavat paljon ahnetta liiketoimintaa, aivan samanlaista ja kilpailevaa maallista bisnestä kuin tavalliset kreikkalaiset yrittäjät. Nämä kirkolliset toimijat kiertävät liiketoimintansa verovelvollisuudet käyttäen verovapauteen sitä että toimivat kirkkona, jota perustetta veronkiertoon ei tavallisilla kreikkalaisilla yrittäjillä ole. Kun kyseisen maan valtakirkko näyttää erittäin pahaa esimerkkiä, eivät tavalliset kreikkalaiset koe oikeudenmukaiseksi että he (usein vähistä tuloistaan) joutuisivat maksamaan yhteiskunnan menot - ja samalla kun Kreikan ortodoksinen kirkko valtavine omaisuuksineen kieltäytyy järjestelmällisesti osallistumasta maan valtiontalouden rahoittamiseen liiketoimintansakaan valtavista tulovirroista: Kreikan ortodoksinen kirkko on järjestänyt itselleen kaikki bisneksen veronkiertomahdollisuudet laeilla joita se itse on ajanut omaksi edukseen ja käyttänyt kirkolle uskollisten kreikkalaisten kansanedustajien ääniä vääryyteen eli kahmimaan etuja, verovapautta ja etuoikeuslakeja kirkon hyväksi. Moni kreikkalainen kokee tämän vakavaksi ristiriidaksi, koska kirkko samalla yrittää valehdella olevansa eettinen ja moraalinen. Hyvin moni kreikkalainen ottaa esimerkkiä sikäläisen kirkon tuollaisesta huonosta moraalista ja mafiamaisuudesta.

Onkin aina vaarallista asettaa mitään uskontoa esikuvaksi tai esimerkkinä seurattavaksi.

Yleensä uskonnot ja kirkot ovat todellisuudessa kieroja ja epäeettisiä.

On vakava ongelma, että monet kansanedustajat säätävät lakeina etuoikeuksia omalle kirkolleen. Tätä pitää välttää kaikissa maissa. Kirkkomielisten kansanedustajienkin takia Kreikka on ajautunut siihen valtiontalouden tilaan, jossa se nyt on.