Kim Sjöströmin puhe sunnuntaina 15.6.2014 vapaa-ajattelijoiden liittokokouksessa Tampereella

 

Tänä keväänä on nähty useita viranomaisratkaisuja uskonnonvapaudesta koulujen arjessa. Nähdäkseni parasta turvaa suomalaisille tarjoaa tätä nykyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kotimaiset tahot (kuten perustuslakivaliokunta) eivät ole olleet halukkaita tarjoamaan niin hyvää suojaa uskonnottomille ihmisille. Mielestäni kannattaa tuoda esille etenkin EITn ratkaisujen linjaa ja ennakkotapauksia, kotimaassa.
 
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisulinjoissa korostuu, meille uskonnottomille hyödyllisesti, oikeus uskontoihin liittyvissä asioissa yksityisyyteen. Se on hyödynnettävä ja tärkeä asia nyt lähiaikojen edunvalvonnassa.
EIT-linjaukset estävät julkista valtaa, pakkovaltaa, käyttämästä viranomaisvaltaa pakottamalla koululaisia ja heidän perheitään paljastamaan vakaumuksensa, uskonnottomuus tai uskonnollisuuden laji.


Näkemykseni mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin noudattaa ratkaisuissaan tätä linjaa sen vuoksi että pitää tarpeellisena kieltää julkiselta vallalta toimia kerettiläisinkvisitiona.  Kerettiläisinkvisitiosta on monien vuosisatojen ajalta Euroopassakin todella huonoja kokemuksia, jonka historian valossa on hyvin ymmärrettävää että EIT pitää inkvisition kieltoa uskonnonvapauden tärkeänä osana.

Suomessa itse asiassa tällä hetkellä jopa uskonnonopetuksen järjestämismuoto, jakautuminen vakaumuskohtaisiin ryhmiin, on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten valossa laitonta, ihmisoikeusvastaista tasa-arvon rikkomista, erottelua ja inkvisitiota uskonnollisen jäsenyyden yksilökohtaisten tietojen esittelyksi julkisen vallan toimesta muille ihmisille.
Kun se kuitenkin perustuu kotimaiseen lakiin, on se hankalammin puututtavissa, ja vaatisi EIT-tuomion hakemista siitä asiasta Ihmisoikeustuomioistuimelta itseltään, jota voitaisiin kyllä yrittää tehdä.
 

Sen sijaan koulujen arjen uskonnonharjoittamiselle ei ole ollenkaan lakiperustaa. Uskonnonharjoittamisen tuotteena kouluissa kerätyt rekisteritiedot koululaisten osallistumattomuudesta ja osallistumisesta sekä kieltäytymisestä uskonnonharjoittamisesta eivät perustu mihinkään muuhun kuin Opetushallituksen antamaan tiedotteeseen, johon toimenpiteeseen Opetushallitus on ollut koko ajan toimivaltaa vailla. Se rekisteröinti ei perustu lakiin. Uskonnonharjoitus kouluissa ei sekään perustu mihinkään lakiin.
Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisten rekisteröinti kouluissa on nimenomaan kerettiläisinkvisitiota. Siihen on puututtava. Sellainen tulee moittia ja paljastaa laittomana toimintana viranomaisille.
 
Tunnustuksettomuus on vaarassa nyt Opetushallituksessa. Toistakymmentä vuotta voimassa ollut velvoite, että koulun kaikkien oppiaineiden opetus tulee pitää uskonnollisesti tunnustuksettomana, on nyt ikävästi Opetushallituksen valmisteluissa poistumassa normistosta. Onko kyseessä yhteiskunnan ja poliittisten ryhmien jonkinasteinen taantumuksellistuminen? Opetushallitus ainakin tuntuu asettuvan yhä taantumuksellisempaan suuntaan. Sille pitää asettaa stoppi ja uskonnollisen tunnustuksettomuuden velvoite tulee pitää voimassa.
 
Minun linjani on, että päävaatimuksena uskonnonopetuksen suhteen tulee olla se, että kaikki katsomusopetus pitää poistaa kouluista kokonaan. Tulee olla kehityksen eturintamassa. Tulee tavoitella, että uskonnonopetus ja sen rinnakkaisaineet poistetaan kokonaan kouluista.
Turhaa tinkeröintiä nykyisten katsomusaineiden pyörittelyssä pitää välttää. Tulee vaatia kaiken uskonnonopetuksen lopettamista.
 

Tällaisia linjoja minä vedän ja näitä ajan.

Kim Sjöström
 


 - - - - - -
 

Puhe löytyy liittokokouksen pöytäkirjasta, kohdan 17 liitteenä (pöytäkirjan liite 9).