Osoitteessa  uskonnonvapaus.fi/vaalit/eduskunta2015  - eli Vapaa-ajattelijain Liiton ylläpitämillä uskonnonvapaus.fi-sivuilla, on vaalikone vuoden 2015 eduskuntavaalien ehdokkaiden uskonnonvapausaiheisille näkemyksille. Vaalikoneessa kysymyksiin on ainoastaan valinta valmiiden vastausvaihtoehtojen välillä. Joskus vaihtoehdoissa ei ole sellaista joka suoraan vastaisi kantaani, vaan on valittava joko omaa mielipidettä jollakin tavoin lähimpänä oleva vaihtoehto tai vastattava tyhjää. Vaalikoneeseen vastaan seuraavasti - ja esitän tässä blogissa samalla laajemmin näkemystäni näistä kysytyistä aiheista:

 

1. Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto: Ikärajaa tulee laskea 15 tai 16 vuoteen.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Alaikäisten kuulumisesta uskonnollisiin yhdyskuntiin, kuten kirkkoon, olen heti lähtökohtaisesti sitä mieltä että -julkisen vallan rajoittamisen periaatteesta käsin- liberalismille tärkeimpiä seikkoja siinä on, että julkinen valta ei millään tavoin käytä valtaa lasten uskontoon kuulumiseksi. Siksi etenkin alaikäisten osalta olen sitä mieltä että valtion (ja kunnan) ei pidä saada edes tietää, kuuluuko vaiko ei alaikäinen johonkin uskontokuntaan (kirkkoon tms) vaiko ei.

Ja julkinen valta ei saa pitää ainakaan alaikäisiä kirkollisverovelvollisuuden piirissä eikä koululaitoksessa uskonnontunteihin osallistumisvelvollisina.

Tämä kaikki on saavutettavissa Suomessa sillä, että laissa säädetään mitättömiksi ja vaikutuksettomiksi alaikäisen mahdollinen jäsenyys uskontokunnassa (kuten kirkossa). Kielletään merkitsemästä väestörekisteriin ja muuhunkaan julkisen vallan hallussa oleviin tietoihin (kouluissa, päivähoidossa, veroviranomaisilla) alaikäiselle mitään uskontokuntaa, mitään jäsenyyttä kirkossa tms.

Kun näin säädettäisiin, silloin uskontokunnan jäsenyyden juridinen merkitys katoaisi lähes kaikesta alaikäisen elämää koskevasta, jossa julkinen valta on mukana. Laillisella eroamisiällä ei sitten silloin olisi paljonkaan merkitystä, koska velvollisuuksien suhteen alaikäiset kaikki olisivat silloin ikään kuin kirkosta erossa olevia.

Tämä siis olisi se ensisijainen vaihtoehto, jonka olisin valinnut, jos se vaalikoneessa olisi tarjolla ollut. Mutta eipä ole. Vaalikoneen laatija ei ehkä kulje eturintamassa näissä asioissa, vaan jossakin peesausjoukoissa, kun järkevin vaihtoehto ei edes ole päässyt valikkoon. Ja sitten lupaus: Jos minä joskus laatisin tuota vaalikonetta, niin...... !

Minusta tuntuu että hyvä idea olisi myös se, että alle 18-vuotiaat eivät saisi 'virallisesti' (sitovasti) liittyä uskontokuntaan, ja että heitä ei myöskään saa liittää mihinkään uskontoon jäseniksi huoltajan päätöksellä myöskään.

Mutta tietenkin olisi parannus nykyiseen, jos jo 15-vuotiaskin saisi erota kirkosta ihan omalla ratkaisullaan. Siksi valitsin tarjolla olevista vaihtoehdoista tuon yllä mainitsemani, eli alennetaan eroamisikää.

Eroamisoikeuden ikä voisi ylipäänsäkin olla alempi kuin ikäraja, jonka täytettyään vasta olisi oikeus liittyä. Uskontoon liittyminen K-18.

 

2. Tuleeko jumalanpilkan rangaistavuus säilyttää rikoslaissa?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Ei, jumalanpilkan rangaistavuus rikoslaissa tulee kumota.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Koko uskonrauhan rikkomisen pykälä pitää kumota rikoslaista. Sen nojalla annetut rangaistukset (tuomiot) tulisi jälkeenpäinkin purkaa.

Millään uskontojen 'pyhillä' asioilla ei pidä olla rikosoikeudellista koneistoa käytössään. On väärin, että jotkut uskovaiset käyttävät valtion lakeja ja tuomioistuimia siihen, että saavat toisia ihmisiä rangaistuiksi jollain uskonnollisella syyllä.

Uskonrauhatuomiot ovat häpeällisiä Suomen oikeuslaitokselle, joka on niiden takia uskonnollinen inkvisitio.

 

3. Tuleeko poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä kieltää vai sallia?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Ympärileikkaus tulee kieltää.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Uskonto ei saa olla minkäänlainen oikeutus tehdä jotakin lapsen kudoksille, eivät myöskään perinteet. Johan poikien ympärileikkaus nykyäänkin on laissa pahoinpitelynä rangaistavaksi säädetty, mutta maassamme jotkut häpeällisessä jamassa olevat tuomioistuimet eivät sitä lakia suostu noudattamaan, vaan ratkaisuillaan myöntävät joillekin uskonnollisia etuoikeuksia. Uskonto ei saa muodostaa etuoikeuksia, esimerkiksi rikoksia ei pidä saada anteeksi uskonnollisin perustein.

 

4. Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Kyllä, ja valmistelu on aloitettava seuraavan neljän vuoden kuluessa.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Kirkkojen pitää itse kantaa jäsenmaksunsa, jos sellaista perivät. Valtion verotuskoneiston käyttö uskontoihin on jo periaatteellisestikin väärin, ja tulee lopettaa kirkoilta heti. Uskonnot eivät saa käyttää valtiota eikä valtion viranomaiskoneistoa työvälineenään. Mielestäni valtio ei saa käyttää valtaansa eikä järjestelmiään minkään uskonnon tehostamiseen, ei siis myöskään verojen keräämiseen niille millekään.

 

5. Miten hautaustoimi tulee järjestää?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Hautaustoimi pitää siirtää pääosin kuntien tehtäväksi.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Vuosikymmeniä sitten, heti kun aloin asioista jotakin ymmärtää, olen ollut sitä mieltä että hautaamisen tulee olla vähäkustannuksista, kevyttä ja mahdollisuuksien mukaan tehokasta ja jopa 'itse-itseään-hoitavaa' toimintaa. Minä ymmärsin jo kauan sitten, että on hyvin typerää käyttää tuottamattomaan, silkkaa painolastia olevaan touhuun kovin paljon resursseja. Muinaisten egyptiläisten ja joidenkin muiden tyyliset kuoleman kultit ja etenkin niihin uppoavat suuret rahasummat/resurssimäärät, ovat resurssien pahaa väärinkäyttöä. Joihinkin hautapaikkoihin on käytetty jopa useiden vuosien bruttokansantuotteet (Egyptin pyramidit). Kuoleman kultin henkilöstö (papisto jne), näiden loitsutoiminta Mielikuvitusolentojen lepyttämiseksi vainajien puolesta ja tuhlaavaiset hautapaikat ovat kansantalouden pahimpia taakkoja. Kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti, kuollutta painoa yhteiskunnassa. Siis olen sitä mieltä että hautapaikkoja ja hautaamista pitäisi Suomessakin keventää niin, että sellaisiin ei paljoa kustannuksia uppoaisi.

Kuolleiden ihmisten ruumiit ovat asia joita kai kenenkään ei tekisi mieli ottaa vastuulleen. Hautausmaat ovat mielestäni vapaa-ajattelijaliikkeen ideologisesti hankala juttu, koska niiden kanssa mielestäni joudutaan liikaa toimimaan joidenkin tuhlaavaishenkisten konservatiivien (usein uskovaisten) asettamilla hautaustoimitusten ja hautapaikkojen tasovaatimuksilla, jotka asettavat toiminnan kustannustason korkeammaksi kuin mitä moiseen mielestäni saisi ylipäänsäkään upottaa hyvää rahaa, resursseja jotka paremmin voitaisiin käyttää elämän hyväksi kuin kuolleisiin.

Kunnille kuuluu nykyään terveysvalvonta ja hygienia. Se mikä hautauksissa on oikeasti aiheellisinta, eli hygienian ylläpito, siis osoittaisi hautapaikkatoiminnan luontevimmin kunnan tehtäviin. Sinne se terveydensuojelun vastuu taitaa joka tapauksessa allokoitua, jos ja kun hautausvastuu käy ongelmaksi asti.

Kannatan myös jos yksityiset haluavat ylläpitää hautausmaita.

Jos valtiontukea ylipäänsäkään annetaan millekään hautaustoimelle, niin tosiaan mahdollinen valtiontuki pitää sitten antaa samoin ehdoin kaikille hautausmaille.

 

6. Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Ei. Peruskoulun ei tule järjestää jumalanpalveluksia.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Uskonnonharjoittaminen ei ole missään laissa säädetty koulun tehtäviin, eikä pidäkään olla. Niinpä koulujen rehtorit ja opettajat, järjestäessään koulussa uskonnonharjoitusta, tuputtavat omia haluamiaan lapsille, mitä pidän näiltä heidän työpaikkaansa pohjaavan aseman väärinkäyttämisenä. Kun uskonnolliset tilaisuudet kouluissa väistämättä erottelevat lapsia eri ryhmiin juuri sen mukaan, mikä on halukkuus osallistua jonkin uskonnon menoihin, on sellaisen paljastetuksi tekemistä kunkin lapsen osalta muiden näkyville, sama kuin harjoittaisi valtion vallalla uskonnollista inkvisitiota, ja lasten sellainen erottelu pitää kieltää. Uskonnonharjoittamisesta johtuvia ryhmiinjakamisia pidän jo nyt kiellettynä ja odotan, että sellainen inkvisitiotoiminta lopetetaan viipymättä kouluista.

 

7. Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Katsomusaineet erillisinä oppiaineina lopetetaan.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Periaatteeellisista syistä olen sitä mieltä, että ei ole valtion asia tuputtaa lapsille jotakin katsomusta. Siis ei mitään katsomusta kouluihin.

Katsomukset, etenkin uskonnot, ovat mielestäni reaalimaailmalle niin merkityksetöntä touhua, että ei uskontoihin pidä liikaa upottaa opetustuntiresursseja. Lyhyet perustiedot keskeisistä hupsutuksista (uskontojen vaikutuksista yhteiskuntiin, yleensä huonoja vaikutuksia) käydään lävitse jo historian ja yhteiskuntaopin oppimäärissä.

 

8. Tuleeko lääkärillä olla oikeus kieltäytyä abortin teosta?

Minun ensisijaisesti valitsemani vastausvaihtoehto:  Ei vapautusta, aborttien tekeminen on osa työtä.

Perustelujani ja näkemykseni aiheesta: Uskonto ei saa kelvata perusteluksi olla hoitamatta työtään. Lääkäreillä on ollut opintojensa tietyissä vaiheissa valinnanvapaus erikoistua äitiyteen liittyvään lääketieteeseen tai ihan vapaasti johonkin muuhun sangen monista muista vaihtoehdoista. Kyllä niitä vaihtoehtoja on vaihtaa erikoistumista tai alaa, jos ei halua tehdä nykyisen työn sisältämiä kaikkia tehtäviä.

On väärin, että omien uskonnollisten hupsutustensa takia jotkut lääkärit jättävät alueensa potilaita pulaan, etsimään aborttia ehkä kaukaakin ja tekemään vaivalloistakin lääkärinetsimistä, silloin kun potilaalla on muutenkin vaikeata. Uskonto ei saa muodostaa etuoikeuksia.